perjantai 22. huhtikuuta 2022
Minun ruumiini on repäisty kappaliksi
Viesti Herraltamme Valentinalle Papagnalle Sydneyssä, Australiassa
Tänään aamuinen rukoukseni aikana en ollut angelin kanssa paikalla, jota ennen ei ole koskaan nähnyt.
Enkelin sanoi: "Herra haluaa sinun todistavan jotakin, mitä et ole koskaan aikaisemmin nähny."
Yhtäkkiä me olimme pihalla ja edessämme oli suuri rakennus, joka näyttää varastolta. Voin näkeä melko monta ihmistä liikkuvan tällä pihalla. Aluksi ajattelin tämän paikan olevan jossakin karkotuksessa, mutta se ei ollut.
Yhtäkkiä enkeli ja minä pysähdyimme kun näkimme miehen leikkaavan oksia puusta. Puu oli keskikokoinen, hyvin suurten pensaiden kokoista, ja sillä oli monen monta haaraa tumilla hedelmillä niillä. Ajattelin haluan maistavaan hedelmää.
Hetken kuluessa enkeli sanoi: "Ei! Älä maista sitä! Se on katkera hedelmä."
Mies leikkasi oksia hyvin terävällä sahaa, ja ihmiset alkoivat hitaasti kerääntyä puun ympärille. He aloittivat noutamalla haaroja, jotka olivat melko paksuja, ja niitä oli paljon. He kantoivat tuoreeltaan leikattuja oksia ja heittivät ne suuren rakennuksen avaimeen. Se näyttää varastolta näiden oksien hylkäämisen ja uudelleenkäyttöön oton varastointipaikka.
Yhtäkkiä Herra Jeesus tuli nämä ihmiset keskuuteen. Hän tuli pienen pojan muodossa noin kuuden tai seitsemän vuoden ikään. Hänet huuskahti ja itki, kun hän näki mitä puulle tapahtui.
Hän sanoi ihmisille: "Ei! Älä leikkaa niitä! Älä heittäkää ne pois! Te vahingoitatte minua. Te olette repäneet Minun Ruumiini kappaliksi."
Hän huuskahti: "Haluan yhtenäisyyttä, olla kaikki yhdessä, ei eroa. Se on Kirkkoni."
“Minä perustin yhden Uskon, yhden Pääsiäisen, se on Kirkkoni. Vain silloin te parantaisitte Minun Vammat ja Ruumiini. Haluan yhtenäisyyttä. Vain silloin olen parannettu kun yhtenäisyys tulee,” hän itki.
Puu edustaa Kristuksen Ruumista, ja oksat edustavat Kirkkoa ja ihmisiä.
Kun katsoin tätä kipeää kohtausa, Herra Jeesus antoi minulle ymmärtää kuinka kipua hänelle on. Hän huuskahti koska se oli kuin he leikkaavat hänen Käsivarsensa ja Jalkansa Pyhästä Ruumiistaan. He repivät hänen Pyhästä Ruumistaan kappaliksi.
En ole koskaan nähny Herraa huuskahtamassa niin paljon. Hän huuskahti yhä voimakkaampi joka kerta: "Ei! Älä leikkaa niitä! Älä heittäkää ne pois."
Herra tuli pienen lapsen muodossa itkien ja itkien. Se on hänelle niin kipeä, tämä eripura Kirkossa. He noudattavat Herran toiveita. Heillä ei ole ideaa kuinka he loukkaavat häntä. Jos vain he voisivat nähdä miten hän kärsii, ne lohduttaisi hänet ja yhtyisivät yhdeksi.
